Vanha tuttu kyseli lauantaiksi rokkikeikalle äänimieheksi, kun yleensä heidän tekniikasta vastaava oli estynyt. Eipä minulla muuta ollut tuohon varattuna, niin sehän kyllä sopi mainiosti. Tällä kertaa omien kamojen osalta ohjeistus oli, että ota pädi mukaan ja kaikki muu löytyy heiltä..
Ja totta vieköön, heiltähän toimiva keikkakattaus löytyi omasta takaa ja jopa niin mallikkaasti hoidettu, että todella harvalla paikallisella bändillä kamapolitiikka on tuolla tasolla. Hyvä jätkät!
Illasta ei juurikaan ole mitään erityistä tarinaa kirjoitettavana ja meni tyyliin: klo 19.30 Jätkien treenikseltä kamat kyytiin -> ajo keikkapaikalle -> kamojen purku -> setin kasaus -> soundcheck -> odottelua -> keikkasetti 1 -> tauko -> keikkasetti 2 -> kamojen purku -> kamat autoon (tässä kohin nyt sattui olemaan pari väkijuomaa pikkasen liikaa nauttinutta herrasmiestä hieman haitolla, mutta järjestyksenvalvojankin ammattia aikoinaan hoitanut bändin kitaristi-laulaja vei tilanteen loppuun siten, että asiaan ei lopulta jäänyt epäselvyyttä. Jätetään tämän tilanteen tarkempi kuvaaminen tähän. 🙂 ) -> ajo treenikselle -> kamat sisälle -> kotia nukkumaan (unten maille pääsin aamuyöstä noin klo 05.00)…
Kun tuossa aikaisemmin kehuin bändin laitteiston tasoa, niin mikserissä valmiina ollut scene edelliseltä keikalta oli samaa tasoa (kiitokset M.Berg). Lähestulkoon jokaisen kanavan kun aukaisin soundchekissä, oli vain todettava että ”jahas, tämä olikin tässä ja seuraava soitin kiitos..”. Tein korkeintaan vain pieniä tilasta ja ehkä omasta mieltymyksestä johtuvia muutoksia. Käytännössä nekin oli jotain parin db:n leikkauksia ylätaajuuksiin, tai jotain vastaavaa.
Illasta tosiaan ei juuri mitään muuta ole kirjoittaa, joten siirrytään kohti seuraavaa tarinaa, kun sen aika koittaa… 🙂
Alla vielä lyhyt pätkä keikalta…