Moikka kaikille!
Olen Tapani Pelkonen, IT- ja äänialan tehtävissä toimiva Oululainen miesoletettu.
Tälle saitille kirjoittelen juttuja lähinnä äänentoistoon liittyvistä kokemuksista, mutta joukkoon saattaa mahtua myös jotain muutakin tarinaa.
Livepuolella operoin pääsääntöisesti Midas M32C mikserillä, lähinnä kätevän kokonsa puolesta. Settiin voi tarvittaessa kytkeä X-touch kontrolleria kaveriksi, mikäli pientä fyysisyyttä kaipaa, mutta pädiohjaus Mixing Stationilla on nykypäivää ja tuntuu tulevan jo ihan selkärangasta. Omistan myös Behkun X32 täysikokoisen version, mikäli tarvii fyysisyyttä johonkin tilanteeseen enemmän. Myös Behkun Wing ja Soundcraftin Impact/Expression/Peformer ovat tuttuja, kuten myös UI -sarjalaiset pikkumikserit.
Studiopuolella tuttuja softia on esim Logic ja Reaper, vaikka viimeiset 10 vuotta olen käyttänyt pääsääntöisesti Pro Toolsia.
Pro Toolsista on tullut kahlattua läpi myös useammat seftifikaattien oppimateriaalit, mutta virallista sertifikaattia en kuitenkaan ole suolaisen hinnan vuoksi suorittanut.
Mikäli tarvii olla yhteyksissä, niin joko firman sivujen kautta audion.fi tai maililla toiseen näistä:
tapani.pelkonen (a) suuntakuvio.fi
tapani.pelkonen (a) audion.fi
Suuntakuvio?
“Suuntakuvioita on erilaisia, mutta fysiikan laeista johtuen ne ovat kaikki pyöreitä. Suuntakuvio riippuu mikrofonin akustisesta toimintaperiaatteesta, joita on periaatteessa vain kaksi: paineherkkä ja nopeusherkkä. Näiden toimintaperiaatteiden yhdistelmillä saadaan toteutettua kaikki seuraavassa esitettävät suuntakuviot, haulikkoa lukuun ottamatta. Suuntakuviota muokataan pääasiassa jättämällä kalvon takakammio osittain tai kokonaan avoimeksi. Mitä suuntaavampi mikrofonin suuntakuvio (herttakuvioisilla ja sen muunnoksilla) on, sitä enemmän korostuu läheisyysilmiönä tunnettu erikoisominaisuus (engl. proximity effect). Tämä tarkoittaa sitä, että kun mikrofoni on todella lähellä äänilähdettä, kuten esimerkiksi rumpusetissä, bassotaajuudet korostuvat luonnottomasti. Läheisyysilmiö puuttuu painemikrofonilta täysin (pallokuvio). Pallomikrofoni on myös vähemmän herkkä käsittelyäänelle ja tuulelle.
Pallo (engl. omnidirectional) on vanhin suuntakuvio. Mikrofoni, jonka suuntakuvio on pallo, poimii kaikista suunnista tulevat äänet yhtä voimakkaasti.
Hertta (engl. cardioid) on ns. suuntaava kuvio, ja kaksi seuraavaa ovat sen variaatioita. Herttakuvioinen mikrofoni poimii tehokkaasti äänet edestä ja sivuilta, mutta jättää takaa tulevat äänet hiljaisiksi.
Superhertta (engl. supercardioid) on hertan ensimmäinen variaatio, jonka suuntakuvio on kapeampi kuin hertan. Tekniikastaan johtuen se poimii lisäksi myös hiukan takaa tulevia ääniä.
Hyperhertan (engl. hypercardioid) suuntakuvio on vieläkin kapeampi ja se poimii takaa tulevat äänet voimakkaammin kuin superhertta.
Kahdeksikko (engl. bidirectional, figure-8) on nimensä mukaisesti suuntakuvio, joka poimii kahdelta vastakkaiselta puolelta tulevat äänet yhtä voimakkaasti, ja jättää sivuilta tulevat äänet hiljaisiksi.
Haulikko (engl. shotgun) on erityisesti elokuva- ja televisiotuotantoon tarkoitettu mikrofoni, joka poimii tarkasti edestä tulevat äänet (esim. dialogin, toiminnan äänet) ja hiukan heikommin takaa ja sivulta tulevia ääniä (tilaääniä).”
